Siirtymisien kautta hyväksi

Empä saanut tänään kuvaajaa tallille, joka on sääli sinänsä, sillä jätkä oli ihan todella hyvä. Aloin tallilla suunnitella, että etsisin mahdollisimman pian koulukilpailut (menee kyllä varmaan vuoden 2012 puolelle). Sen idean saatuani, tiesinkin mitä harjoittelisin tänään Popsun kanssa. Nimittäin tarkkoja, pehmeitä ja "eleettömiä" siirtymisiä, sekä pysähdyksiä, että vastalaukkoja, ja suoraan menemistä.

Kävelin pitkät alkukäynnit ja verkkasin käynnissä aika pitkään taivutellen ja asetellen ja tehden pysähdyksiä ja väistättelemällä takaosaa. Ravia otin alkuun ensni pidemmällä ohjalla eteen-alas, josta keräsin ohjia ja aloin tekemään ravista käyntiin ja käynnistä takaisin raviin siirtymisiä. Ensin kesti liian kauan saada se käyntiin, ja siirtymiset oli kovia ja töksähti ikävästi. Lopuks siirtymiset oli pehmeitä, sain tehtyä ne melkein ajatuksen voimalla (eli eleettömästi) ja Popsu pysyi tasaisen rentona läpi siirtymisen.

Sitten otettiin ensin laukkaa vaan ympyröillä normaalisti molempiin suuntiin rennosti eteen-alas, josta taas hetken päästä otettiin sitä ylöspäin ja aloitettiin siirtymisten parissa. Ravista laukkaan ja laukasta takaisin raviin. Paljon vaikeampaa kuin miltä kuulostaa ja mitä luulee ensiksi. Kun siirsin laukasta raviin niin otin sitä liikaa kädellä taakse, jonka vuoks se siirtyi melkeempä käyntiin ja sitä sai potkia eteenpäin. Lopuks sain istunnalla ja ihan minimaalisella pidätteellä ohjalla raviin pehmeästi.

En turhaan enää selittele, mutta siis sain Popsun ratsastettua läpi siirtymisten pehmeästi ja hyvin, juuri siinä pisteessä missä halusin. Myös pysähdykset onnistui paljon paremmin, kuin ikinä. Mun ei tarvinnut korjata enää Popsun jalkoja tasan, kun se itse asetti jalkansa tasan ja pysähdys oli pehmeä ja siisti.

Tän jälkeen käveltiin 5minuutin välikäynnit ja otettiin vastalaukkaa. Tässä huomas ton mun istuntavirheen, eli kun istun vinosti, niin että vasen lantio jää taakse jonka vuoks esimerkiksi laukka avut menee automaattisesti väärin päin oikeaan kierrokseen. Oli todella vaikea tehdä alkuun vastalaukkaa oikealle, mutta kun nyt kiinnitin vaan huomiota tohon istuntaan (en niinkään mitenpäin se hevonen menee) niin vastalaukka säilyi läpi jyrkempienkin kaarteiden ja näin Popsu rentoutui myös lopuksi. Mutta kun meni vasemmalle vastalaukkaa niin huomas että ollaan tätäkin jonkin verran treenattu ja Popsu oli paljon tasapainoisempi.


Tää oli taas yks Popsun ylistyspostaus, mutta pakko oli kirjoittaa jotain ja nyt meni niin hienosti että on oikeen ilo kirjottaa! Melkeen kyllä uskaltaisin lyödä vetoa, että huomenna Popsu on taas kuin eri hevonen ja niin edelleen :D

LUKIJAT HOI!
niitä blogeja kaipailisin teiltä vielä:)